Idioottikoira
Uroskoira
Sankarikoira
Koska Idioottikoiran tilanne on nyt se mikä on, alan pitämään itselleni muistutukseksi sen voinnista päiväkirjaa täällä netissä viitsimättä kuitenkaan aloittaa sitä varten uutta blogia.
Ehkä meillä ihmisillä on liikaa tietoa siunatun tilan vaaroista, mutta mielestäni tämäntyyppinen leuhkiminen näillä tekosillaan on aivan turhaa. Olen pikkuhiljaa alkanut lisätä volyymiä ruokaan. Riisikananmunaöljykoiranmakkarakuivamuonapiimämössöllä ei liene odottava äiti pitkälle pötki. Riisiä siis vähennetty ja lisätty näitä muita ainesosia paitsi piimää ja kananmunaa.
29.6.08
Mihin hävisi seksikäs ampiaisvyötärö? Tämäkö hinta on nyt synneistään maksettava? Hukkaanheitetty nuoruus? Sankarikoira yritti eilen piristää sen mieltä leikkimällä, mutta ei jaksa odottava äiti enää temmeltää, kuten vielä kuukausi sitten. Näitä elämän perusasioita on vain niin vaikea selittää näille, koska Sankarikoirahan on lopultakin vain eläin. Aikansa yritettyään se meni koirien sohvalle, työnsi kuononsa hännän alle ja alkoi loukkaantuneena nukkumaan.
30.6.08
Pyysin narsistista Uroskoiraa kuvattavaksi, koska olen pikkuhiljaa alkanut jo kaupata näiden syntisten toistaiseksi vielä syntymätöntä jälkikasvua. Se ihan oikeasti kuvittelee olevansa rotunsa muotovalio, mikä saattaa kyllä pitää paikkansakkin, tätä rotua kun ei ole olemassa muita, kuin Uroskoira itse, ja sen saman värinen veli. Jalostuslinja tarkoinmäärittelemätön. Idioottikoira oksensi tänään kolme kiloa heinää. Tämän rodun jalostuksessa käytetty myös jänistä jossain vaiheessa? Huoh…
1.7.2008
Innostuttuaan tulevasta urastani putkimiehenä Sankarikoira päätti ottaa selvää, kuinka sadevesien poisto tontiltamme on järjestetty. Ihan tavallinen ilta odottavalla äidillä. Ei kommentoitavaa.
5.7.2008
Luontaisesta laiskuudestani johtuen en ole viitsinyt päivittää koirapäiväkirjaa yhtä uskollisesti, kuin oikeata blogia, vaikka aina jotain pientä tapahtuukin päivittäin. Huvittavimpana yksityiskohtana mainittakoon toissa-aamuinen karkureissu, joka tyrehtyi jo n. 50m päähän torpasta maataviistävän mahan takia. Nyt sitä väsyttää. Väsyttää ihan kauheasti, eikä ruokakaan maistu niinkuin normaalisti. Viimeyönä se alkoi vehtaamaan päiväpeiton kanssa siihen malliin, että rakennettiin Mr. Puberteetin kanssa synnytys-sali kahden aikaan aamuyöllä, vaikka laskettu aika onkin vasta torstaina. Elämme sydäntäsärkevän pelottavia aikoja. Kuvassa odottava äiti tutustumassa upouuteen synnytys-saliinsa.
6.7.08
Teiniäiti käyttäytyy omalaatuisemmin, kuin koskaan. Yön se läähätti ja mylttysi päiväpeiton kanssa sängyn alla, tänään se on halunnut vähän väliä ulos. Aamulla jätettyään ruokansa syömättä se kopsutti ulkoillessaan päätään seinään. ????????? Kaikesta tästä ulkopuolisen silmissä epänormaalista oirehdinnasta huolimatta se on iloinen, ja pyörittää häntäänsä, kuin propellia. Mitähän seuraavaksi tapahtuu?
7.7.2008
Kaikki hengissä, myös minä. Synnytys alkoi puolen yön maissa sellaisena edestakaisin vehtaamisena ja paikan etsimisenä. Jostain kumman syystä se valitsi tapahtumapaikaksi ihan sitä varten varatun synnytys-salin, jonka Mr. Puberteetin kanssa hätäpäissämme rakensimme sille lauantaina keskellä yötä. Ensimmäinen pentu syntyi 2.15 ja viimeinen siinä neljän maissa. Vaikka olinkin ihan varma, että teiniäiti kuolee syynnytykseen, kaikki sujui ihan kuin se olisi itsekin lukenut netistä kuvauksen siitä, kuinka toimia.
Toinenkin vainoharhani on osoittautunut ihan oman mielikuvitukseni tuotteeksi: Olen nähnyt paljon eläinäitejä, mutta näin lapsilleen omistautunutta en ikinä. Yhdessä yössä pöljästä tyhjännaurajasta on sulkeutunut Kaikkien Koirien Äiti! (Ainakin näiden viiden).
Vauvoista kaksi on tyttöjä, ja kolme poikia. Viisi mahdottoman isoa pentua noin pienelle äipälle.
Vaikka olinkin alkuun jyrkästi tätä perheen perustamista vastaan, en nyt malta olla pitkiä aikoja poissa katsomatta aina välillä ruttukuonoja, niitten möngerrys kun on jotenkin niin hypnoottista katseltavaa.
Kattokaa nyt tekin! Kattokaa!
8.7.08
Olenko vainoharhainen, jos väitän epäspanieleiden kasvaneen vähän? Ainakaan kukaan ei ole jäänyt jalkoihin ruoan suhteen, vaan Idioottikoira jalona, ja oikeudenmukaisena äitinä pitää niistä kaikista huolta ihan tasapuolisesti. Vieläköhän tykkään niistä näin paljon, kun ne ovat jyrsineet torpan sisustuksen kokonaan uuteen uskoon?
10.7.08
Epäspanielit alkavat pikkuhiljaa kasvaa mustasta häntä-korva-tassu-hässäkästä omiksi persoonikseen. Tämä tyttö tässä on ihan kuin ilmetty isänsä, ja se valkopeppuinen laulaa korkealta ja kovaa etsiessään tissiä. Idioottikoira on ollut pahoinvoiva tänään. Se on oksentanut ainakin kahdesti, eikä näköjään ruokakaan maita. Hmmm…
13.7.08
Laitoin epäspanieleista ilmoituksen keltaiseen pörssiin, ja yhteydenottoja on alkanutkin tulemaan ihan mukavasti. Jospa perustaisinkin ihan oman Tuppukylän epäspanieli -kennelin oikean blogin puolella suunnittelemani Pyryharakan putkipojat oy:n yhteyteen.
Sankarikoira on kateudesta vihreä. Toissapäivänä se vain yksinertaisesti päätti mennä imettämään vauvoja, mutta sai aika nopeat lähdöt minun ja Idioottikoiran huomattua tämän katalan juonen. Aika outoa käytöstä Sankarikoiralta, kun ottaa huomioon, miten se kyllästyttyään omien pentujensa imetykseen kuskasi niille vain keittiöstä varastamansa tomaatin ruoaksi…
Idioottikoiran muutaman päivän takainen pahoinvointi meni ohi yhtä nopeasti, kuin oli tullutkin, ja nyt se jo viihtyy vähän pidempiä aikoja ulkona vauvanhoidon lomassa. En voi olla hämmästelemättä, miten puhtaana se pitää lastenhuoneen.
16.7.08
Tuore isä ei osallistu lapsenhoitoon millään lailla, omistautuu vain harrastuksilleen, ja jättää rasittuneen nuoren äidin hoitamaan huushollin ja lapset itsekseen.
Palvelua vaatimaan oppineet epäspanielit ovat kasvaneet ja pulskistuneet, ja opettelevat parhaillaan jokeltelun lomassa kävelemään vaihtelevalla menestyksellä. Minä itse taas koirafarmarin ominaisuudessa olen saanut pennut kaupaksi, ja vastuuntuntoisilta vaikuttaviin koteihinkin vielä.
Idioottikoira uskaltaa jo ottaa enemmän aikaa itselleen, ja viihtyikin jo eilen naapurin pottupellossa myyriä katsastamassa.
Mistähän se tietää tulla takaisin pidemmästäkin matkasta aina, kun lapsilauma alkaa itkeä? Äidinvaistoa? Telepatiaa?
sööttejä………….
.
.
.
.
.
.
Pieni lisäys näin jälkikäteen: Idioottikoira madotettu tänään.
20.7.08
Epäspanieleiden silmät ovat alkaneet aukeamaan! Mitähän mahtavat ajatella katsellessaan suurta maailmaa? Miten ne voi nähdä unta juoksemisesta ja haukkumisesta, kun eivät itse vielä edes pääse eteenpäin, kuin takapuoli pystyssä mönkimällä? Uudet koiranomistajat ovat alkaneet antamaan nimiä uusille ihmisenomistajilleen, kuvassa koirafarmarin syliin on joutunut Tinka.
Olen päättänyt antaa ensimmäisen matokuurin niille, jahka ovat siinä kuosissa, että voin päästää ne pihalle upouuteen koiratarhaan melttuamaan.
23.7.08
Käytin tänään epäspanielit eläinlääkärissä, mutta vouhottamiseen taipuvaisena koirafarmarina olin liikkeellä auttamattomasti liian aikaisin. Hypisteltyään aikansa pentuja, ja todettuaan ne terveiksi ja hyvin kehittyneiksi, eläinlääkäri passitti minut epäspanieleineni takaisin kotiin kasvamaan. Otetaan uusintakierros sitten joskus kolmen viikon päästä. Pennut ovat huvittavia, ne osaavat jo kävellä vaappuvasti ja leikkivätkin vähän. Ottaisinko ne tänäkin iltana vähäksi aikaa sänkyyn viereeni nukkumaan? Tippuuko ne sängystä, jos nukun koko yön niitten vieressä?
26.7.08
Epäspanieleiden kasvatus on edennyt seuraavaan vaiheeseen: syömisen opetteluun. Koska en löytänyt paikallisesta K-kaupasta koiraäidinmaitovastiketta, keittelin niille ihan tavallista tuttelia. Syömisen laita on toistaiseksi vähän niin ja näin. Ilmeisesti kupissa on kuitenkin paljon mukavampaa pestä tassunsa, kuin käyttää sitä siihen toimintaan, mihin se on tarkoitettu. Idioottikoira alkaa pikkuhiljaa käydä vaivautuneen näköiseksi imettäessään, pennuilla on Valtavan Suuret Torahampaat suussaan. Huomionarvoista tässä päivässä on se, että ne ovat nukkuneet tuvan lattialla kaikessa rauhassa, vaikka talon ihmiset ovat siivonneet koko päivän niiden ympärillä pyörremyrskynomaisesti kantrimusiikin pauhatessa taustalla. Hyvät hermot, vai kuulossa vikaa?
31.7.2008
Koska en onnistu lisäämään tähän kuvaa, jääköön se tällä kertaa. Epäspanieleita voi käydä ihailemassa täällä: http//kuvablogi.com/blog/17138/. Epäspanieleista on tullut hirviöitä, riehuvat, kuin mielipuolet, ja tämä ominaisuus vain voimistuu päivä päivältä. Eilen käytiin ulkoilemassa ensimmäistä kertaa, ja matokuurit on annettu niin lapsille, kuin äidillekkin. En jaksa kirjoittaa enenpää, vaikka kirjoitettavaakin olisi, kypsyttää niin kovasti tuo kuvien linkittäminen.
9.8.2008
Tämä on viimeinen kuva, jonka pystyn tilan loppumisen vuoksi koirapäiväkirjaan laittamaan. Epäspanielit näyttävät nykyään pienikokoisilta pehmoleluilta, mutta eivät muulta olemukseltaan muistuta suloista nallekarhua laisinkaan. Niilä on terävät torahampaat, joita ne käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen tuhotakseen kaiken, minkä irti saavat, mukaanlukien niitä hyvää hyvyyttään hoitavan koirafarmarin. Hartaana toiveenani on tällä hetkellä paremmat ilmat, jotta voisin pitää niitä enemmän ulkona poissa sisältä sotkemasta ja järsimästä. Innokkaat koiranostajat ovat jo yhtä perhettä lukkuunottamatta käyneet omia vauvojaan katsomassa, ja ovat olleet oikein tyytyväisiä tuotteeseen. Idioottikoira ei enää pariin päivään ihan ymmärrettävistä syistä ole tahtonut imettää niitä kovin usein, jos ollenkaan. Annan tänään toisen matokuurin riivatulle epäspanielilaumalleni.
