Sen aikaisen unelma-ammattini tuosta otsakkeesta varmaan voitte jo päätelläkkin.
Olin pirun ylpeä itsestäni, kun pystyin sitä hommaa tekemään melkein siinä missä aikuisetkin.
Lehmät oli huvittavia. Lehmät haisivat ihanilta. Lehmän kylkeen nojaten pystyi ottamaan aamulla nokoset silläaikaa, kun lypsimet olivat kiinni. Siat näyttivät ihan säästöporsailta, kun ne oli merkattu poisvietäviksi vetämällä niihin raukkoihin paksu, musta raita selkään ja ne tykkäsivät juosta karsinoiden tyhjennyksen aikana pitkin käytävää ja ottaa luisuja pyllyllään omassa paskassaan.
Ainoa kamala paikka näistä kaikista sinäälläänkin eläimiä huonosti kohtelevista paikoista oli häkkikanala. Siellä ne raukat olivat surkean pienissä häkeissä nokkimassa toisiaan hengiltä miltei ilman höyheniä. Talon väki ei edes kehdannut niitä raatoja viikolopun aikana sieltä korjata pois ollenkaan. Pyryharakka 16v sitten maanantaina irroitti sen harmaan mössön sieltä kanojen alla olevasta ritilästä pois.
Oikeesti.
Voi miten koskee kun mä ajattelen niitä aikoja tältä kantilta. Luulin jo hetken, että ajat olisivat parantuneet tässä miltei kahdessakymmenessä vuodessa…
Ja kissan vitut.
Tässä teille video:
http://www.oikeuttaelaimille.net/ttnet/
Ei ihan niin kauheeta, mitä minä olen nähnyt, mutta kuitenkin.
Pyryharakka
Ps. Itselleni muistutukseksi:
- Juttelin tänään oikeasti älykkään ihmisen kanssa junassa.
- Siistiä.
- Lisää tätä.

