16-vuotiaan maatalouslomittajaharjoittelijapyryharakan muisteloita

Sen aikaisen unelma-ammattini tuosta otsakkeesta varmaan voitte jo päätelläkkin.

Olin pirun ylpeä itsestäni, kun pystyin sitä hommaa tekemään melkein siinä missä aikuisetkin.

Lehmät oli huvittavia. Lehmät haisivat ihanilta. Lehmän kylkeen nojaten pystyi ottamaan aamulla nokoset silläaikaa, kun lypsimet olivat kiinni. Siat näyttivät ihan säästöporsailta, kun ne oli merkattu poisvietäviksi vetämällä niihin raukkoihin paksu, musta raita selkään ja ne tykkäsivät juosta karsinoiden tyhjennyksen aikana pitkin käytävää ja ottaa luisuja pyllyllään omassa paskassaan.  

Ainoa kamala paikka näistä kaikista sinäälläänkin eläimiä huonosti kohtelevista paikoista oli häkkikanala. Siellä ne raukat olivat surkean pienissä häkeissä nokkimassa toisiaan hengiltä miltei ilman höyheniä. Talon väki ei edes kehdannut niitä raatoja viikolopun aikana sieltä korjata pois ollenkaan. Pyryharakka 16v sitten maanantaina irroitti sen harmaan mössön sieltä kanojen alla olevasta ritilästä pois.

Oikeesti.

Voi miten koskee kun mä ajattelen niitä aikoja tältä kantilta. Luulin jo hetken, että ajat olisivat parantuneet tässä miltei kahdessakymmenessä vuodessa…

Ja kissan vitut.

Tässä teille video:

http://www.oikeuttaelaimille.net/ttnet/

Ei ihan niin kauheeta, mitä minä olen nähnyt, mutta kuitenkin.

Pyryharakka

Ps. Itselleni muistutukseksi:

- Juttelin tänään oikeasti älykkään ihmisen kanssa junassa.

- Siistiä.

- Lisää tätä.

Ongelmanratkaisua

Itselleni muistutukseksi: 

- Miten pokataan mies selvinpäin ollessaan?

- Vaikeuttaa huomattavasti, jos ujostuttaa niin ettei uskalla edes silmiin katsoa kun jo tulee paskat housuun…

-Kännissä se on helppoa, kun se onnistuu aina, ja vaikka ei onnistuisikaan niin väliäkös noilla sitten…

- Tää ois nyt vähän tärkeempi… 

- Auts.

Pyryharakka

Ah ja Voih = RaivoPäinen kuparinjuottaja

Kävit sitten hitsausluokassa tänään.

Pieni varoituksen sana lienee paikallaan: Kannattaa suhtautua varauksella hulluun pyryharakkaan, ettei pääse käymään mitään suurempaa vahinkoa.

Teki mieli puristaa kynnet kivuliaasti vasempaan pakaraasi ja purra sinua niskasta niin kovasti, että huutaisit apua. Puristaa sinut ruuvipenkkiin kiinni ja raiskata mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Suukotella korvasi takaa sitä pehmeää kohtaa mistä hiukset alkaa ja pussailla suupieltä ja nuuskia poskea. Antaa käsien vaellella hellästi siellätäällä.

Keskityin kuitenkin tarkastelemaan juottamaani kuparihärveliä ollakseni toteuttamatta itseäni edellä mainituin, hiukan häiriintyneeltä vaikuttavin keinoin.

Ei saa olla tommonen.

Pyryharakka

Ps. Itselleni muistutukseksi:

- Olen ollut eilen ja tänään katkeransuloisessa sähköpostikirjeenvaihdossa poikien opettajan kanssa, koska tämä pelkää poikien tekevän aseellisen hyökkäyksen koululle kotona tekemänsä sotavideon vuoksi.

- Videota opettaja ei ole nähnyt, mutta epäilee sen olevan vaarallinen osoitus nykynuorison psykiatrisesta oireilusta ja moraalisesta mädännäisyydestä.

- Opettaja tahtoo tähdentää minulle kasvattajana, että lapset tarvitsevat hyviä, terveitä virikkeitä ja turvalliset rajat, jotta heistä kasvaisi yhteiskuntaamme kelpo yksilöitä.

- Vastaan opettajalle sähköpostilla älykkääseen mutta hiukan sarkastiseen sävyyn kertoen, että muutkin poikalapset kuin meidän harrastavat lelupyssyillä leikkimistä, ja tahdon samalla tähdentää itsekkin aikoinani leikkineeni sotaleikkejä muiden korttelin pentujen kanssa.

- Opettaja lähettää minulle takaisin hieman tuohtuneemman sähköpostin, johon vastaan kehoittamalla opettajaa ottamaan lastensuojeluun yhteyttä, mikäli tuntee lasteni olevan itselleen, tai ympäristölleen vaarallisia minun kasvatusmetodieni vuoksi.

- Opettaja ei ole vielä vastannut viimeisimpään kommenttiini.

- Jään jännittyneenä odottamaan tilanteen kehittymistä.

Väsyt-tää-ää-ää

Valvoin viimeyön miettien vammaistensäilytystehtaan asioita ja tätä monitahoisesti etenevää eroprosessiani. Voinen teille ihan luottamuksella kertoa, että kumpikaan instanssi ei tästä aatosten lennosta kuitenkaan tullut hullua hurskaammaksi. 

Tämä päivä onkin sitten mennyt ihan poskelleen. Väänneltiin työsalissa monta metriä kallista kupariputkea ihan pilalle, kun ei ajatus luistanut ei sitten mitenkään päin, vaikka miten yritti miettiä ja pähkäillä. Välillä tuijotin tyhjyyteen, ja välillä hekottelin harhaisesti täysin turhanpäiväistä naurua.

Jos valvon vielä ensi yön, en mene huomenna kouluun välttyäkseni syytteeltä seksuaalisesta häirinnästä. Tänäänkin meinasin jo nostaa käteni, ja rapsuttaa niskavilloista tätä uutta ihastustani…

Pyryharakka

Ps. Itselleni muistutukseksi:

- Sunnuntaina kävin uudessa apteekissa.

- Siellä oli varsin huumorintajuinen ja erikoislaatuinen apteekkari töissä.

- En mene sinne apteekkiin, mikäli minulla ilmenee häiriöitä genitaalialueella.

- En halua, että kukaan tekee sirkustemppuja emätinpuikoillani. 

Tekisi mieleni pärpättää jollekkin hermostunein äänenpainoin…

…aiheesta orja ja eroaminen, mutta tyydyn pärpättämään hermostuneesti täällä netissä…

Mikä Vittu sitä oikein vaivaa?

Eilen Mr. Puberteetti soitti itkien junaan, ja valitti että se melskaa taas täyttä häkää ihan sen takia että se istui Pienemmän pojan vieressä tietokoneella tämän pelatessa nettipeliä. Sitten kun tulin kotiin, niin kaikki oli taas hyvin, ja se jopa kyseli, (vähän vittumaiseen äänensävyyn), koulupäivän sujumisesta.

Onkohan näin, että se röyheltää nyt mun selän takana, kun olen tämän pesäeron ottanut puheeksi? 

On sekin ehkä vähän liikaa, kun se ei antaisi mun seurustella poikien kanssa ollenkaan, vaan alkaa huutamaan kuin sumusireeni, jos ne tulee liian lähelle mua. Viime kesänäkin se sanoi kännissä poikia huoranpenikoiksi. Onneks sentään ei pennut olleet kuulemassa.

Varmaan se purkaa noita paineitaan poikiin, kun ei oikein pysty loukkaamaan minua. Huorittelis saatana soikoon suoraan mua, jos kerran siltä tuntuu. En mä huorittelusta ole moksiskaan, ammatinharjoittamistahan se on siinä, kuin putkimiehen hommatkin…

Nyt kun sille puhuu siitä erosta, niin se sanoo vaan, että eihän me edes olla eroamassa. Piste.

Voi Vittu ettenkö paremmin sano!

Itselleni muistutukseksi:

- Tänään vapaapäivä.

- Nukuin puolille päivin, enkä ole tehnyt mitään sen kummempaa, kuin katsellut uuden luumunvärisen puhelimeni kuvia netistä.

- Rankaistakseni itseäni, teen tämän päivän aikana 70 vatsalihasliikettä.

- Hävettää, kun en osaa lukea näyttökokeeseen…

- Johtuuko tämä sekavasta elämäntilanteesta riippumaton hyvä fiilikseni siitä, että olen ollut välit poikki vittumaisen narsistiäitini kanssa jo viidettä kuukautta?

Pyryharakka

Vesiviemärirotta

Itselleni muistutukseksi:

- Opettelin tänään viemäreiden ja vesiaparaattejen asettelua käytännössä.

- Kesken lavuaarin asennuksen minulle soitti ystävällinen, mutta omasta jalomielisyydestään hämmästynyt Elisantäti.

- Ostin kytkykaupalla uuden puhelimen, jossa on hopeavärin lisäksi myös jotain luumunväristä.

- Ihmeen hyväntuulinen olen koko päivän ollut, välillä nauraa pyrskähtelen täysin sopimattomissa tilanteissa.

- Soitin sinulle sopiakseni uutta aikaa.

- Löit luurin kiinni, etkä soittanut takaisin.

- Enkä soita minäkään enää sinulle.

- Orja ei enää muista koko eroa olevan tulossakaan, vaikka raivoaa taas pennuille täyttä häkää. Onkohan sillä päässä jotain vikaa?

- Jos minulla olisi silmät selässäni, voisin kyylätä tämän uuden ihastukseni tulemisia ja menemisiä tehokkaammin.

Pyryharakka 

Tulevaisuudensuunnitelmia

25112007739.jpg

1. Rypistyn…

2. Ähkäisen vaivalloisesti kumaruessani tutkimaan vuotavaa patterin venttiiliä…

3. Hankin jakkupuvun firman pikkujouluihin…

4. Hymyilen takakireästi nähdessäni nuoren naisen…

5. Pyrin antamaan tuntemattomille sellaisen vaikutelman, että lapsenlapseni ovat omiani…

6. Menstraationi ovat loppumassa, ja minua paleltaa ja kuumottaa perseessäni olevasta laastarista huolimatta…

7. Miniäni eivät osaa siivota…

8. Miniäni eivät osaa hoitaa lapsiaan…

9. Miniöitteni ostamat lahjat ovat epäkäytännöllisiä…

10. Esittelen lapsenlasteni kuvia vaivautuneille työkavereilleni…

11. Kerron vaivautuneille työkavereilleni, kuinka ison pullollisen lapsenlapseni jaksavat juoda velliä kerrallaan…

12. Kerron vaivautuneille työkavereilleni, kuinka nuorena lapsenlapseni ovat oppineet potalle, vaikka äitinsä ei ole tarpeeksi panostanut tähän siistiksi opettamiseen…

Eiköhän tässä jo tullutkin olennaisin kerrottua. Voin käydä lisäilemässä tähän listaan aina, kun tulee jotain uutta mieleen.

Pyryharakka

Kaunista ja herkkää

Itselleni muistutukseksi pienimuotoista listausta eilisen ravintolaillan tunnelmista ja muistikuvista:

- Alkuillasta ryyppäilen paikallisessa trendiravintolassa puolitutussa seurueessa puliukkojen puheensorinan soidessa vienona taustamusiikkina.

- Laulan kalliissa ravintolassa ensin hyvin- ja myöhemmin promillelukeman noustua päin persettä muutaman tunnetun karaokekappaleen.

- Tapaan karaokekuppilassa orjan, joka on viettämässä pikkujouluja työporukkansa kanssa.

- Orja katsoo hämmentyneenä miespuolista ystävääni baaritiskillä.

- Lähden vetämään ko. kapakasta ko. tilanteen aiheuttaman jännitteen vuoksi.

- Myöhemmin orja soittaa minulle paikalliseen kebabravintolaan, jossa on poliisikuulustelut käynnissä paikallisen nuorison tapeltua käyttäen voiveitsiä aseenaan.

- Syön pitsan ja orja kebabin.

- Orja kaatuu keskelle katua näyttävästi tolkuttoman humalatilansa vuoksi.

- Kaatuminen aiheuttaa minussa naisellista hermostuneisuutta ja takakireyttä.

- Kotiintultuamme orja tahtoo tähdentää tappavansa itsensä tulossa olevan eron vuoksi.

- Kirjoitan blogiini sekavan runon.

- Menen tuvansohvalle nukkumaan.

 Pyryharakka

Lapsuuteni Miehille isolla ämmällä

Kapakassa mieleeni juolahti seuraavanlainen hilpeä rallatus koskien rakasta lapsuuttani:

Miksi?

Miksi te teitte sen?

Miksi tapoitte Pyryharakan pienoisen?

Miksi naitte rikki sen,

sielun Pyryharakan pienoisen?

Teitte ruman työn vain nauraen,

ja nyt itkee Pyryharakka pienoinen…

…halki vuosikymmenien…

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olitte ko. operaatiossa osallisina.

Pyryharakka

MieliKuVitusta

Pääsin tänään tutustumaan ihan oikealle raksalle. MuaHHahhaHHaa. 

Tästä henkeäsalpaavasta kokemuksesta innostuneena päätin alkaa viinanjuontiin jo heti, kun minut oli jätetty pikkubussin kyydistä aseman kohdalla. Tietenkään kapakoissa ei vielä tähän mennessä ole kovin laadukasta seuraa tarjolla, joten katsoin kiistämättömäksi oikeudekseni viihdyttää jälleen kerran itseäni seuraavantyyppisillä haavekuvilla.

- Sormesi koskettavat ”sattumalta” omiani vaivihkaa odottaessamme oppilaitoksen kahvilan aukeamista…

- Katsot minua silmiin…

- Osaan flirttailla sinulle tyrkyltä vaikuttamatta…

- Työnnän työsalissa sormeni hymykuoppiisi…

- Suutelet minua…

- Ja sitten myöhemmin toisaalla…

Mistäköhän johtuu, että tämänkaltainen unelmointi ei koskaan kata avioliittoa tai parkuvia lapsia… Kai moiset instituutiot eivät ole näinkin iäkkään ihmisen mielestä niin kiinnostavia enää…

Jatkan känniääliöintiäni vielä hetken kotona, ja lähden kapakkaan jatkamaan ko. harrastusta,  jahka isänsä on hakenut pojat luokseen. 

Pyryharakka

« Vanhemmat merkinnät